Viikko 7: ma 14.2, ke 16.2 ja pe 18.2

Maanantain tunti käynnistettiin pienellä teoriaosuudella: koska ensimmäinen työ toteutettaisiin pareittain/3 hengen ryhmissä, käsittelimme aluksi, mitä yhteisötaide tarkoittaa. Kaikessa lyhykäisyydessään yhteisötaidetta tehdään jonkin yhteisön ehdoilla, heitä varten ja yhteisön jäsenten kanssa. Yhteisötaidetta toteutetaan yleensä projekteina, tapahtumina tai työpajoina. Yhteisötaide on sosiaalinen taiteenmuoto ja sen keinoin pyritään usein pääsemään pois taidegallerioista ja museoista.

Aloimme työstää ensimmäistä tehtävää 3 hengen ryhmässä. Meillä kenelläkään ei ollut oikein selvää visiota siitä, mikä olisi maalauksen miljöö, miten sommittelisimme asiat teokseemme - värimaailmasta puhumattakaan. Sen tiesimme, että keijukainen ainakin tulisi maalaukseemme mukaan ja sen ympärille aloimme vähitellen rakentamaan muuta maalausta.

Itse jouduin ottamaan ohjat käsiini, sillä koin, että ryhmän muut jäsenet eivät olleet kovin innostuneita ideointiin osallistumisesta, eikä asennekaan välttämättä ollut aivan kohdillaan. Itse yritin heittää erilaisia ideoita ja odotin, että muutkin olisivat kertoneet omista näkemyksistään, parannusehdotuksistaan, jne. Vuorovaikutus jäi hieman vaisuksi.

Keskiviikon tunnilla puhuimme vuorostaan sommittelusta. Sommittelun perustyyppejä ovat:

1) Horisontaalinen sommittelu:

- Kyseiselle sommittelulle on ominaista vaakasuorat linjat, levollisuus ja rauhallisuus. Horisontaalisessa sommittelussa etäisyys ja avaruus korostuvat.

2) Vertikaalinen sommittelu:

- Vertikaalinen sommittelu on enemmänkin paikallaan pysyvää, ylöspäin kohoavaa ja pystysuoraa: eräällä tapaa hyvin juhlallista ja ylevää.

3) Diagonaalinen sommittelu:
- Kyseiselle sommittelulle on ominaista erilaiset vinot viivat. Kuvassa on liikettä ja jännitettä sekä vilkkautta ja dramaattisuutta.

Muita sommitteluita ovat myös 4) kolmiosommittelu, 5) ympyräsommittelu ja 6) kultainen leikkaus -sommittelu (kolmanneksen sääntö).

 Kolmiosommittelua

Lähdimme piirtämään luonnostelmaa hiilillä varsinaiselle maalauspohjalle: miljööksi valitsimme kukkaniityn. Ylöspäin suuntautuvat värikkäät gerberat, tulppaanit ym. sekä ylöspäin suuntautuva olento hallitsevat maalausta, joten otimme työmme sommitteluksi vertikaalisen sommittelun.

Perjantaina olin vain puoli tuntia oppitunnin alusta wanhojen tanssien vuoksi, mutta ehdin olla paikalla sen verran, että käsittelimme väriharmoniaa. Erilaisia värihamonioita on viittä eri tyyppiä:

1) Yhden värin harmonialla tarkoitetaan sitä, että samassa maalauksessa on käytetty yhden värin montaa sävyä.
2) Valööriharmonialla puolestaan tarkoitetaan sitä, että samassa maalauksessa on käytetty yhden värin eri tummuus- ja vaaleusasteita.
3) Vastaväriharmonia: samassa maalauksessa on käytetty vastavärejä (punainen-vihreä, sininen-oranssi ja keltainen-violetti).
4) Lähiväriharmonia: samassa maalauksessa on käytetty ainoastaan väriympyrän neljää vierekkäistä väriä.
5) Disharmonialla tarkoitetaan värien riitasointua.

Ella ja minä olimme meidän ryhmästämme paikalla ja päätimme, että lähtisimme käyttämään työssämme vastavärejä. Keijukaisen mekon maalaisimme sinisellä ja gerberat oranssin eri sävyillä. Tulppaanit punaisiksi ja kukkien varret vihreiksi. Näin maalauksessa yhdistyy kaksi eri vastaväriä: sininen-oranssi ja punainen-vihreä. Toivottavasti Ella on saanut hyvää jälkeä aikaan.

Viikko 6: pe 11.2

Perjantaina oli ihkaensimmäinen kuvaamataidon 1. kurssin tunti. 1. kurssi poikkeaa sisällöltään aika paljon 2. kurssista: 2. kurssissa keskityttiin arkkitehtuurin maailmaan, mutta 1. kurssissa lähestytään kuvaamataitoa hieman eristä näkökulmasta: mitä taide on ja mitä me sillä ymmärrämme?

Lähdimmekin pohtimaan asiaa diaesityksen kautta: opettaja näytti 14 kuvaa ja kunkin kuvan kohdalla täytyi laittaa joko + tai - sen mukaan, onko kuva omasta mielestä taiteellinen vai ei. Kuvasarja sisälsi niin tunnettujen taiteiljoiden, kuten Pablo Picasson, Van Gohin ja Leonardo Da Vincin, kuin myös vähemmän tunnettujen taiteilijoiden teoksia.

Minkälaista on hyvä taide? Itse pidän sellaisesta taiteesta, joka on kantaaottava tai jolla on jokin erityinen sanoma. Hyvä taide on sellaista, joka herättää katsojassaan tunteita ja ajatuksia. Se ei ns. "jätä kylmäksi". Itse henkilökohtaisesti pidän teoksissa erityisesti värien loistavasta yhdistelystä. Edefeltin teokset ovat hyvä esimerkki taiteesta, josta itselleni tulee mukava ja levollinen olo. Järvi- ja metsämaisemat henkivät suomalaisuudesta ja Edelfetin teoksia katsellessa tulee ihanan kotoinen olo: ei mikään ihme, että suomalaiset rakastavat hänen teoksiaan. Itse pidän perinteisten maisema- ja henkilökuvien lisäksi hyvin yksinkertaisista teoksista, joissa ei ole pelattu turhilla yksityiskohdilla ja krumeluureilla.

Neljän hengen ryhmissä keskustelimme myös omista taidekokemuksistamme. Mieleeni tuli välittömästi kesä -07, jolloin teimme yhdessä perheeni kanssa ensimmäisen ulkomaanmatkan ikinä. Matkakohteena oli Rooma ja koko kaupunki oli itse asiassa eräänlainen taidekokemus. Kaupunki henkii historiaa ja kulttuuria: upeaa arkkitehtuuria jo paljon ennen ajanlaskun alkua. Myös Vatikaani ja Pietarin kirkko olivat melko henkeäsalpaavia kokemuksia: Pietarin kirkkoon sisään astuessaan tunsi olonsa suorastaan pieneksi ja mitättömäksi - eikä hetkeen voinut muuta kuin hämmästellä ja ihailla kattoholveja ja -maalauksia. Upeaa!

Tunnin lopuksi teimme vielä rentoutusharjoituksen: valkokankaalle heijastettiin aina jokin sana, ja viiden minuutin ajan oli piirettävä paperille asioita, joita tuli mieleen kyseisestä sanasta. Sanoja olivat: olento, kasvi, päähine, kulkuneuvo, jalkine ja hiustyyli. Rentoutusharjoituksen jälkeen aloitimme ensimmäisen varsinaisen työn: tehtävänä oli siis suunnitella 2-3 hengen ryhmissä maalaus, joka sisältäisi kustakin sanaryhmästä yhden asian. Jokaiselta ryhmän jäseneltä oli valittava väh. yksi asia. Tunnin lopussa oli jonkin verran aikaa suunnitella, mitä asioita ottaisimme yhteiseen maalaukseen.